Kansan Ääni: vuodesta 2002

Kansan Ääni on vasemmistolainen mielipidelehti
työn, toimeentulon, rauhan ja kansanvallan puolesta. Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa.

_______________________

Kansan Äänen tilaukset:
Kansan Ääni PL 780
00101 Helsinki

E-mail:
tilaukset.kansanaani@
gmail.com

Tilatessasi ilmoita nimesi, lähiosoitteesi sekä postinumero- ja toimipaikka.

Vuosikerta 20 euroa.

Tilauksen maksu:
Saaja: EU:n vastainen Kansanrintama ry.
Tilinumero:FI0855411420027966

_______________________

Julkaisijajärjestöt:

EU:n Vastainen Kansanrintama ry.

Kommunistien Liitto ry.

Sodan- ja Fasisminvastainen Työ ry.

Suomen Työväenpuolue rp.


Haitin katastrofi ja pimitetty historia

Tommi Lievemaa

 

haitin_avustukset.jpgTammikuun 12. päivänä sattunut maanjäristys oli valtava isku läntisen pallonpuoliskon köyhimmälle maalle, Haitille. Valtavirran tiedotusvälineissä on sittemmin paiskittu hiki hatussa töitä, kun niissä on yritetty pimittää tämän kohtuuttoman kovia kokeneen maan lännen kannalta häpeällistä historiaa. Haiti kun on menneinä vuosikymmeninä ja -satoina ajettu nykyiseen hirvittävään köyhyyteen nimenomaan länsimaiden, Yhdysvaltojen ja Euroopan suurvaltojen, toimesta. Ottaen huomioon Haitiin kohdistuneen riiston ja väkivallan länsimaiden taholta, on selvää ettei maalla ole juurikaan mahdollisuuksia selviytyä tämänkertaisen maanjäristyksen kaltaisesta hirvittävästä luonnonkatastrofista ilman ulkopuolista apua. Pelkästään valtamediaa seuraamalla ei voi kuitenkaan ymmärtää juuri mitään Haitin köyhyyden ja kurjuuden taustatekijöistä.

Miehitystä, vallankaappauksia ja diktaattoreita

Entisen siirtomaaisännän Ranskan vauraus juontuu pitkälti Haitin säälimättömästä riistämisestä. Haitin itsenäistyttyä vuonna 1804 se joutui välittömästi Euroopan suurvaltojen ja Yhdysvaltojen saartoon vuosikymmeniksi. Yhdysvallat hyökkäsi Haitiin 1915, ja miehitti maata vuoteen 1934. Presidentti Woodrow Wilsonin masinoiman hyökkäyksen verukkeena oli, yllätys yllätys, ”demokratian edistäminen” Haitissa. Todellisuudessa Yhdysvaltojen hyökkäys raunioitti maan pahoin.

Haitia hallitsivat pitkään Yhdysvaltojen tukemat veriset diktaattorit, ensin isä ”Papa Doc” (1956-1971) ja myöhemmin poika ”Baby Doc” Duvalier (1971-1986). Maan ensimmäisissä vapaissa vaaleissa vuonna 1990 presidentiksi nousi köyhien puolustaja, slummien pappi Jean-Bertrand Aristide.

Yhdysvallat oli alun alkaen vastustanut voimakkaasti ajatusta vapaiden vaalien järjestämisestä. Kun se ei niitä kyennyt torjumaan, piti turvautua toisiin keinoihin nousevan demokratian torjumiseksi. Yhdysvallat junaili lokakuussa 1991 vallankaappauksen, jolla ensimmäinen vapailla vaaleilla valittu presidentti Aristide syöstiin virastaan. Yhdysvallat on torjunut nousevaa demokratiaa Haitin lisäksi useissa muissakin maissa viimeisten vuosikymmenien aikana, mm. Chilessä vuonna 1973, jolloin se murhautti sen ajan Latinalaiselle Amerikalle poikkeuksellisissa vapaissa vaaleissa presidentiksi nousseen vasemmistolaisen Salvador Allenden.

Presidentti Bill Clinton taipui lopulta Aristiden paluuseen Haitin presidentiksi loppukaudeksi, vuosiksi 1994-1996, sen jälkeen kun tämä oli pakotettu taipumaan Washintonin sanelemiin uusliberalistisiin talousuudistuksiin. Aristide valittiin presidentiksi jälleen vuonna 2001, kunnes hänet syrjäytettiin Yhdysvaltojen järjestämällä vallankaappauksella vuonna 2004, ja ajettiin maanpakoon.

Haitin vuoden 2004 vallankaappaus oli yksi kolmesta Yhdysvaltojen 2000-luvulla tukemasta kaappauksesta Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueella. Vuonna 2002 Venezuelan laillinen presidentti Hugo Chavez yritettiin syöstä vallasta epäonnistuneessa kaappausyrityksessä. Viime vuonna, 2009, syrjäytettiin Hondurasin laillinen, vapaissa vaaleissa valittu presidentti Manuel Zelaya presidentin virastaan sotilasvallankaappauksessa.

Haitilla myös todellisia auttajia 

Muun muassa Bolivian presidentti Evo Morales ja Venezuelan presidentti Hugo Chavez ovat syyttäneet Yhdysvaltoja Haitin avustustoiminnan militarisoinnista ja Haitin miehittämisestä. Yhdysvallat on lähettänyt Haitiin tuhansia sotilaita, ja se on ottanut maan monella tapaa täydelliseen kontrolliinsa. Yhdysvaltoja arvosteltiin maanjäristystä seuranneina päivinä laajalti siitä, että se esti avustuskoneiden laskeutumisen, koska se oli varannut pääkaupungin lentokentän pääasiassa omiin sotilaskuljetuksiinsa.

Presidentti Chavez huomautti pian järistyksen jälkeen, että Haitissa ei ole pula aseista, vaan lääkäreistä, kenttäsairaaloista ja polttoaineesta. Sekä Chavez että presidentti Morales ovat syyttäneet Yhdysvaltoja Haitin miehittämisestä avustusoperaation varjolla. Bolivaariseen kansojen yhteistyöjärjestöön ALBAan kuuluvat maat, etunenässä Kuuba ja Venezuela, ovat sen sijaan auttaneet Haitia monin tavoin jo ennen maanjäristystä.

Kuuba on kouluttanut köyhiä haitilaisnuoria lääkäreiksi jo vuosien ajan. Heistä on nyt korvaamatonta hyötyä maanjäristyksen jälkeisissä vaikeissa olosuhteissa. Lisäksi Haitissa työskentelee yötä päivää 400 kuubalaista vapaaehtoista lääkäriä ja sairaanhoitajaa. Heidän toiminta-alueensa kattaa lähes koko maan. Venezuela on puolestaan luvannut toimittaa Haitiin kaiken öljyn, mitä maa tarvitsee toipuakseen tästä katastrofista.

Myös Kiina, joka oli ensimmäisten joukossa paikalla välittömästi maanjäristyksen jälkeen, on tehnyt tarmokasta työtä Haitin avustustamiseksi. Kiina on tehnyt omaa työtänsä itsestään melua pitämättä ja median parrasvaloilta piilossa. Haitissa onkin kiitelty Kiinan kansan vapautusarmeijan kriisiryhmän ponnisteluja ihmisten auttamiseksi. Kiinan - toisin kuin kilpailevan suurvallan Yhdysvaltojen - avustusoperaatiolla ei ole piilotettuja geopoliittisia tai sotilaallisia tavoitteita. Yhdysvaltojen on epäilty olevan kiinnostunut Haitin maaperästä löytyvästä öljystä ja kullasta.

On hyvä muistaa Haitin tapahtumien jälkimainingeissa, että Yhdysvallat on parhaillaan kasvattamassa sotilaallista läsnäoloaan Latinalaisen Amerikan alueella, muun muassa Kolumbiassa. Yhdysvaltojen tuki manöövereille, joilla Hondurasin presidentti Manuel Zelaya syrjäytettiin virastaan, kertoo niin ikään sen kasvavasta halusta sekaantua eteläisten naapuriensa asioihin. Useat Latinalaisen Amerikan johtajat ovatkin esittäneet - jo ennen Haitin maanjäristystä - huolensa Yhdysvaltojen kasvavasta sotilaallisesta uhasta alueella.

Julkaistu Kansan Äänessa 1/2010