Kansan Ääni: vuodesta 2002

Kansan Ääni on vasemmistolainen mielipidelehti
työn, toimeentulon, rauhan ja kansanvallan puolesta. Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa.

_______________________

Kansan Äänen tilaukset:
Kansan Ääni PL 780
00101 Helsinki

E-mail:
tilaukset.kansanaani@
gmail.com

Tilatessasi ilmoita nimesi, lähiosoitteesi sekä postinumero- ja toimipaikka.

Vuosikerta 20 euroa.

Tilauksen maksu:
Saaja: EU:n vastainen Kansanrintama ry.
Tilinumero:FI0855411420027966

_______________________

Julkaisijajärjestöt:

EU:n Vastainen Kansanrintama ry.

Kommunistien Liitto ry.

Sodan- ja Fasisminvastainen Työ ry.

Suomen Työväenpuolue rp.


Seppo Ruotsalainen Kansan Äänessä 4/2010:

Takuueläke on silmänkääntötemppu

Keskustelu työurien pidentämisestä ja eläkeiän nostamisesta käy maassa kiivaana. Tähän keskusteluun on nyt sekoittunut myös kysymys ns. takuueläkkeen toteuttamisesta. Ratkaiseva aloite tähän asiaan tuli ns. Sata- komitean esitysten pohjalta kun pääministeri Matti Vanhanen jokseenkin tasan kaksi vuotta sitten ilmaisi halunsa, että kaikille suomalaisille tulisi varmistaa takuueläke, jonka suuruus olisi vähintään 650 euroa kuukaudessa.  Asialla oli siis sama mies, joka sittemmin keväällä 2009 sai Rukan hangilla päähänsä, että suomalaisten eläkkeelle siirtymisikää tulisi kohottaa kolmella vuodella ylöspäin.

Takuueläke tulee voimaan juuri vaalien alla

Takuueläke on tulossa voimaan vuoden 2011 maaliskuun alussa sopivasti huhtikuussa pidettävien  eduskuntavaalien alla. Takuueläkkeen määräksi on määritetty eläkkeen voimaan tullessa 685 euroa kuukaudessa vuoden 2010 indeksitasossa. Jos eläkkeensaajan muut eläkkeet (työ- ja kansaneläke)  eivät yllä tuohon tasoon, puuttuva osa maksetaan takuueläkkeenä.

Hallituspuolueiden ja mm. uuden pääministerin Mari Kiviniemen taholta takuueläkettä on kehuttu ja mainostettu vuolaasti ja se on kohotettu jopa istuvan hallituksen yhdeksi suurimmista ellei suurimmaksi sosiaalipoliittiseksi aikaansaannokseksi. Väite saattaa ironisessa mielessä jopa pitää paikkansa (niin kuristavia ovat hallituksen toimet olleet erityisesti pienituloista kansanosaa kohtaan), mutta tällä ”saavutuksella” ei tosiasiassa ole aihetta elämöidä. Näyttää joka tapauksessa siltä, että varsinkin keskustapuolue yrittää tehdä takuueläkkeestä oman vaalivalttinsa.

Mikä takuueläke?

Hallitus yrittää luoda kuvaa, että takuueläke olisi muka koko kansaa kattava laaja ja ehdoton perusta ja pohja, jonka läpi kukaan eläkeläinen ei pääse putoamaan. Todellisuudessa takuueläke tulee olemaan jonkinlainen nykyisen kansaneläkkeen päälle liimattava järjestelmä, joka aiheuttaa heti lähtökohdassa kysymyksen, mihin tätä uutta sosiaaliturvan tulokasta oikein tarvitaan.

Tätä kysymystä ihmetteli professori Jouko Ylä-Liedenpohja blogissaan jo samana päivänä 3.syyskuuta 2008 kun Helsingin Sanomat kertoi pääministeri Vanhasen mieltymyksestä kyseiseen asiaan. Eikö kansaneläke ole jo takuueläke? ja Miksi muuttaa hyvää ja koettua kansaneläkejärjestelmää?, kyseli Ylä-Liedenpohja varsin aiheelliseen sävyyn. 

Takuueläke koskee samoja edunsaajia kuin kansaneläkekin

Edellä mainitut kysymykset ovat tänään, jokseenkin tasan kaksi vuotta myöhemmin erityisen ajankohtaisia. Tuleva takuueläke rajoittuu nimittäin ylivoimaiselta valtaosaltaan sen saman edunsaajajoukon  pariin, jota nykyinen kansaneläkejärjestelmä jo koskee. Täysimääräinen kansaneläke on vuonna 2010 yksin elävälle henkilölle 584,13 euroa ja avo- tai avioliitossa asuvalle 518, 12 euroa kuukaudessa.

Tällä hetkellä täyden kansaneläkkeen voi saada henkilö, joka ei saa työ- tai muuta eläkettä. Tarkalleen ottaen myös pientä työeläkettä saava henkilö saa täyden kansaneläkkeen, mikäli ansioeläke ei ylitä rajatuloa, joka vuonna 2010 on 51,54 euroa kuukaudessa. Kun työeläke ylittää viimeksi mainitun rajatulon, kansaneläkettä pienennetään summalla joka on puolet henkilön työeläkkeen määrästä (siis jokainen työ- tai ansioeläkkeenä saatu euro pienentää 50 sentillä kansaneläkettä). Kun työeläke ylittää (v.2010) yksinäisellä henkilöllä 1207,38 ja avo- tai avioliitossa elävällä 1075,30 euroa kuukaudessa, kansaneläkettä ei makseta enää lainkaan.

Pelkkää kansaneläkettä saa tänä vuonna (2010) Suomessa noin 81 000 henkilöä. He ovat pääosin ihmisiä, joiden työuraa ovat lyhentäneet työttömyys, sairaudet, pätkätyöt, lasten syntyminen ja hoitaminen jne. Alle takuueläkkeen maksimisumman (685 euroa/kk) eläviä henkilöitä, täysimääräisen kansaneläkkeen saajat mukaan lukien on maassa noin 120 000.  Eli tässä on pääpiirteissään se joukko, jonka perusturvan takuueläke kuulemma tulee ”takaamaan”.

Takuueläke ei edusta laaja-alaista perusturvaa

Valtiolle takuueläke tulee maksamaan 119 miljoonaa euroa vuodessa, joten on selvää ettei sillä summalla mitään yleistä perusturvaa toteuteta – toisin kuin hallituksen taholta pyritään vihjailemaan. Mikäli yhteiskunnan päättäjien tarkoitus olisi ollut kattavan kansanvakuutuksen toteuttaminen, se olisi voitu toteuttaa kaikille kansalaisille maksetun kansaneläkkeen pohjaosan päälle rakentuvalla järjestelmällä. Se että mainittu pohjaosa aikoinaan röyhkeästi poistettiin, osoittaa ettei päättäjien tarkoituskaan ole ollut (eikä ole) sosiaaliturvan pohjan vahvistaminen, vaan pikemminkin tuon pohjan murentaminen.

Uudistus olisi voitu toteuttaa nykyisen järjestelmän puitteissa

Takuueläkkeen nimellä toteutettava eläkejärjestely olisi voitu jokseenkin yksinkertaisesti hoitaa vallitsevan kansaneläkejärjestelmän puitteissa. Huomio kiintyy erityisesti nykyisen täysimääräisen kansaneläkkeen määrän (yksinäisellä 584 e/kk) ja luvatun takuueläkkeen määrän (685 e/kk) välisen eron pienuuteen. Suurella kohulla synnytetyn takuueläkkeen taso olisi voitu toteuttaa vuoden 2011 alusta vuosittaisen indeksitarkistuksen ja kansaneläkkeen tasokorotuksen avulla.

Tasokorotukseen olisi enemmän kuin aihetta jo pelkästään kansaneläkkeen edelleen jatkuvan, hyvin vaatimattoman tason johdosta (esim. Ruotsin ja Tanskan kansaneläkettä vastaavat etuudet ovat Suomen etuuksia tuntuvasti korkeammat). Kansaneläkkeisiin tehtiin edellinen 20 euron tasokorotus vuoden 2008 alussa, mutta historiassa ennen näkemätön kapitalismin talouskriisi on ajanut monet pieneläkeläiset täydellisen ahdingon partaalle.

Lisäksi (asia, johon prof. Ylä-Liedenpohjakin viittaa), mikään ei estäisi poliitikkoja ja päättäjiä soveltamasta kansaneläkkeiden indeksikorotuksiin  samaa kaavaa kuin työeläkkeidenkin korotuksiin ts. yleisen ansiokehityksen huomioimista  kansaneläkkeissä edes sillä viidesosalla (20%), jota työeläkkeiden taitetussa indeksissä ”nautitaan”.  

Näyttää siltä, että keskustan- kokoomuksen johtama oikeistohallitus väistää eläkejärjestelmää koskevat suuret ongelmat (taitettu indeksi, elinaikakerroin, eläkkeiden matala taso) ja kääntää huomion työuriin, eläkeiän nostoon ja nyt takuueläkkeeseen.

Takuueläke katoksi pienten eläkkeiden nousulle

Takuueläke sovitetaan yhteen muiden eläkkeiden kanssa. Se pienenee sen mukaan, miten paljon henkilö saa työ- ja kansaneläkettä. Jos eläketulot ovat vähänkin yli 685 euroa kuukaudessa , takuueläkettä ei voi saada. Väkisinkin tulee mieleen, että takuueläke on tarkoitettu lähinnä esteeksi ja kiinteäksi katoksi pienten eläkkeiden nousulle eikä sitä ole tarkoitettu peruseläkkeeksi, joka myötäilisi joustavasti kansalaisten perustarpeita.

Epäilijä voisi sanoa, että samalla kun takuueläke on katto, se on myös lattia, jonka alapuolelle säilötään taloudellisesti kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat kansalaiset. Lattian (katon) yläpuolella olevan toisen kerroksen väki ei ole alakertalaisia monessakaan tapauksessa  paljoakaan paremmassa asemassa. Heidän kohtalostaan takuueläke ei ota minkäänlaista vastuuta. Takuueläke on heitä kohtaan yhtä välinpitämätön ja vastuuton kuin Vanhasen-Kataisen- Kiviniemen hallitus. Tämä toisen kerroksen ryhmä  edustaa väkeä, jonka eläketulot liikkuvat 700 - 1200 euron välimaastossa kuukaudessa. Näitä henkilöitä, jotka saavat sekä kansaneläkettä että työeläkettä, oli vuonna 2009 noin 550 000.

Euroopan unionissa määritetty köyhyysraja on tällä hetkellä n. 900 euroa kuukaudessa. Henkilön katsotaan olevan köyhyysrajan alapuolella siinä tapauksessa, että hänen tulonsa eivät yllä vähintään 60 prosenttiin kansalaisten keski- eli mediaanitulosta. Karkeankin  arvion mukaan sadat tuhannet suomalaiset eläketulojen varassa olevat kansalaiset elävät virallisen köyhyysrajan alapuolella. Tutkimusten mukaan erityisen vaikeassa asemassa ovat yli 75-vuotiaat naishenkilöt.

Takuueläkkeen kiemuroita

Kriittisiä kommenttejakin takuueläkkeestä on kuultu. Eräs ongelma on, että takuueläkkeeseen oikeutetun on itsensä haettava eläkettä Kelalta. Huolen aiheena ovat pienituloiset, jotka eivät osaa hakea heille kuuluvaa etuutta. Tähän on kiinnittänyt huomiota SAK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Katja Veirto (HS 1.8.10). Lisäksi on pieni ryhmä ihmisiä, jotka eivät periaatteellisesta syystä halua hakea etuuksia. Ehkä ihmiset eivät halua anoa almuiksi kokemiaan etuuksia.

Kansaneläkelaitokseen on odotettavissa todellinen hakemusten ruuhka helmikuussa 2011. On lausuttu jo epäilyksiä, pystyykö Kela selviytymään ruuhkasta. Taustalla kummittelee koko ajan kysymys, kannattaako tällainen revohka tilanteessa, jossa asia olisi hoidettavissa nykyisen eläkejärjestelmän puitteissa. Koko homma alkaa viitata siihen, että kyse täytyy olla jostakin muustakin kuin muutaman kymmenen euron lisäyksestä nykyisten kansaneläkkeiden tasoon.

Miksi tällainen vieras lisäelementti tuodaan järjestelmään juuri kun on päästy puhumasta, että eläkejärjestelmää tulisi selkeyttää? Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteen mukaan takuueläke otetaan huomioon myös tulona eläkkeensaajan asumistukea myönnettäessä. Toisin sanoen takuueläke pienentää asumistukea. Sama koskee myös toimeentulotukea. On olemassa vaara, että näiden etuuslajien osalta takuueläkkeen mukanaan tuoma käytäntö tulee olemaan eläkkeensaajalle epäedullisempi kuin vallitsevassa kansaneläkejärjestelmässä.

Miten käy kansaneläkejärjestelmän?

Peruskysymyksenä säilyy: mikä on takuueläkkeen tarkoitus ja mikä on sen suhde vallitsevaan kansaneläkejärjestelmään?  Tässä yhteydessä on syytä palata vielä edellä puheena olleen professori Ylä-Liedenpohjan jo kaksi vuotta sitten esittämään kysymykseen : onko kyseessä hanke säätää kaikille 650 euron (nyt siis 685 euron SR) minimi työeläke? Professori vastasi kysymykseensä huudahduksella: Silloinhan kansaneläkejärjestelmä voitaisiin lopettaa tarpeettomana!

Henkilökohtaisesti en usko kyseisen minimi työeläkkeen mahdollisuuteen, mutta sen sijaan kyse voi hyvinkin olla nykyisen kansaneläkejärjestelmän syrjäyttämisestä vanhuuseläkejärjestelmänä – tai ainakin sen merkityksen ratkaisevasta pienentämisestä.

Olennaista uuden takuueläkkeen sisään tuonnissa on eläkkeen hakemuskäytännön monimutkaistuminen sekä eri etuuslajien uudelleen järjestely. Uhkana on tarveharkinnan lisääntyminen, toisin sanoen se, että eläkkeensaajan tulot ja menot tullaan syynäämään entistä tarkemmin. Uuden elementin tuominen sosiaalipolitiikan kenttään merkitsee yleensä ja talouslaman aikana erityisesti  pyrkimystä menojen karsimiseen, siis etuuksien pienentämiseen ja niiden myöntämisen vaikeuttamiseen.

Vastaava ilmiö koettiin 1990-luvulla, jolloin (vuoden 1993 työmarkkinaratkaisun yhteydessä) työttömyysturvan piirissä vaikeutettiin peruspäivärahan  saamisen ehtoja ja otettiin uutena elementtinä käyttöön tarveharkintainen työmarkkinatuki. Viimeksi mainitun seurauksena joudumme edelleen lukemaan sellaisia otsikoita kuin ”Työmarkkinatuen tarveharkinta vie ihmisarvoni” – kuten nimimerkki Äiti vailla ihmisarvoa kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidesivulla 8.8.2010.    

Olennainen kysymys kuuluu, halutaanko toimeentulotuen käyttöön otolla murtaa jollakin tavoin nykyisen kansaneläkkeen myöntämisperusteita siten, että kansaneläkettä (esim. täysimääräistä kansaneläkettä) ei myönnettäisikään automaattisesti sillä perusteella, että henkilö ei saa muuta eläketuloa, siis ansio- tai työeläkettä. Onko siis kyseessä peruseläketurvan saamisen ehtojen kiristäminen?  Näitä kysymyksiä lienee lupa esittää, sillä siinä määrin epäselviä näkökohtia näyttää takuueläkkeeseen liittyvän.

Perusturva (kansaneläkejärjestelmä) vaarassa

Syntyy vaikutelma, että takuueläkkeen toteuttaminen ja sisällyttäminen puoliväkisin eläkejärjestelmään, jossa sitä ei edunsaajien (eläkeläisten) näkökulmasta itse asiassa tarvita, on jatkoa jo pitkään havaittavissa olleelle kansaneläkejärjestelmän alasajolle.

Tällaisia järjestelmän murtamistoimenpiteitä oli erityisesti kaikille kansalaisille tarkoitetun  kansaneläkkeen  pohjaosan poistaminen vuosina 1996-2001. Tällä operaatiolla vietiin samalla pohja kansalaisten laaja-alaiselta perusturvalta samoin kuin mahdollisuudelta rakentaa kaikkia kansalaisia koskeva kansanvakuutusperiaatteelle rakentuva eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmä.

Toinen oikeiston käyttämä keino on ollut kansaneläkejärjestelmän rahoitusperustan murentaminen, josta viimeisin ja räikein esimerkki on ollut tämän vuoden (2010) alusta toteutettu työnantajan kansaneläkemaksun poistaminen. Tuo 800-900 miljoonan euron vuotuinen aukko valtion kassaan kaventaa nimenomaan perusturvan rahoitusmahdollisuutta ja sitä yritetään nyt paikkailla energiaveron huimalla korotuksella. Sosiaalipoliittisesti voidaan luonnehtia hävyttömyyden huipuksi menettelyä, jossa ensin viedään rahoituspohja taloudellisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten sosiaaliturvalta ja sitten pakotetaan nuo samat ihmiset maksamaan tuon petoksen hinta.

Niin sanotun takuueläkkeen toteuttaminen kertoo siitä, että nyt ollaan ulkopuolisten toimijoiden toimesta käymässä lisääntyvässä määrin käsiksi kansaneläkejärjestelmän sisäisiin rakenteisiin ja vyörytyksen ensimmäisinä kohteina ovat jälleen kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ja puolustuskyvyttömimmät ihmiset, kansaneläkettä ja pientä työeläkettä saavat henkilöt.

Heidän eläketurvaansa ”hoitamaan” otetaan ulkoinen, vieras elementti (takuueläke), jolla sotketaan vakiintunut eläkkeiden ja sosiaaliturvaetuuksien myöntämiskäytäntö. Tilalle on vaarassa syntyä uusi käytäntöjen ja tulkintojen viidakko, josta eivät ole selvillä edunsaajat enempää kuin uuden järjestelmän puuhamiehetkään. Siihen mikä tulee olemaan voimassa olevan kansaneläkejärjestelmän ja uuden takuueläkejärjestelmän keskinäissuhde, on tarkempaa tietoa tuskin kenelläkään. 

Takuueläkkeen voimaan tulo on sijoitettu taitavasti juuri tulevien eduskuntavaalien alle. Sadan euron korotus täysimääräiseen kansaneläkkeeseen saattaa ilahduttaa monia pieneläkeläisiä ja luoda kuvaa istuvan hallituksen ”edistyksellisestä eläkepolitiikasta”. Jälkivaikutukset pientä eläkettä saaville kansalaisille ja kansaneläkejärjestelmälle yleensä saattavat olla varsin ikävät.

Nyt jos koskaan eläkeläisten on noustava ajamaan omaa asiaansa. Nykyhallitus sitä ei  aja – tai sitten ajaa sammutetuin lyhdyin.

Kirjoittaja on valtiotieteen tohtori ja eläkkeellä oleva sosiaaliturvan erikoistutkija