Kansan Ääni: vuodesta 2002

Kansan Ääni on vasemmistolainen mielipidelehti
työn, toimeentulon, rauhan ja kansanvallan puolesta. Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa.

_______________________

Kansan Äänen tilaukset:
Kansan Ääni PL 780
00101 Helsinki

E-mail:
tilaukset.kansanaani@
gmail.com

Tilatessasi ilmoita nimesi, lähiosoitteesi sekä postinumero- ja toimipaikka.

Vuosikerta 20 euroa.

Tilauksen maksu:
Saaja: EU:n vastainen Kansanrintama ry.
Tilinumero:FI0855411420027966

_______________________

Julkaisijajärjestöt:

EU:n Vastainen Kansanrintama ry.

Kommunistien Liitto ry.

Sodan- ja Fasisminvastainen Työ ry.

Suomen Työväenpuolue rp.


Maahanmuuttajien kysymyksiä Suomessa

Minna Ekman, palveluneuvoja

STP:n kansanedustajaehdokas Inkoosta

minnaekman.jpgTyöskentelin muutama vuosi sitten maahanmuuttajien työnsuunnittelijana. Työni oli mm. kotouttamislain mukaisen henkilökohtaisen kotoutumissuunnitelman laatimista maahanmuuttajan koulutuksen, osaamisen, kielitaidon ja ammatin perusteella. Kotoutumissuunnitelma perustuu haastatteluihin ja keskusteluihin, joiden perusteella suunnitellaan suomen (tai ruotsin) kielen opiskelua ja myös toisinaan ammattia ja siihen valmistavaa koulutusta. Monet maahanmuuttajat ovat myös olleet töissä kotimaassaan, mutta mitään ammattikoulutusta tai ammattitutkintoa heillä ei välttämättä aina ole.

Kotoutumissuunnitelmassa,  johon maahanmuuttajalla on pääsääntöisesti oikeus kolmen vuoden ajan, sovitaan kunnan, työvoimatoimiston ja maahanmuuttajan kesken toimenpiteistä, jotka tukevat maahanmuuttajaa ja hänen perhettään yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavien tietojen ja taitojen hankkimisessa. Kotoutumissuunnitelmassa voidaan sopia suomen (tai ruotsin) kielen opiskelun, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen, maahanmuuttajan omaehtoisen koulutuksen, ammatinvalinnanohjauksen ja kuntoutuksen, työharjoittelun, työelämävalmennuksen, valmistavan opetuksen, lasten ja nuorten kotoutumisen tukemisesta sekä muiden niihin rinnastettavien kohtuullisiksi katsottavien kotoutumista tukevien toimenpiteiden järjestämisestä.

Jotkut maahanmuuttajat ovat kuitenkin niin innostuneita ja motivoituneita saamaan työtä mahdollisimman nopeasti saapuessaan Suomeen, että jättävät suomen (tai ruotsin) kielen opinnot kesken tai eivät aloita suomen (tai ruotsin) kielen opiskelua lainkaan, vaan menevät mihin tahansa työhön, jota vain saavat (yleensä siivous, rakennus- tai ravintolatyöt eli ns. matalapalkka-alat). Valitettavasti tällaisten suomen kieltä taitamattomien työntekijöiden ongelmaksi kuitenkin tulevat melko usein mm. epämääräiset työsopimukset, työsuhteiden kestot, työajat, palkat ja palkkasaatavat.  

Maahanmuuttajien kotouttamisen tarkoituksenahan on luoda maahanmuuttajalle mahdollisimman nopeasti itsenäisen ja tasavertaisen kansalaisuuden vaatimat valmiudet. Kotouttaminen tarkoittaa viranomaisten toimia, joilla maahanmuuttaja saadaan osallistumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen toimintaan. Viranomaisten tehtävänä on tukea maahanmuuttajaa ja hänen perhettään tämän asettuessaan maahan. Kotoisen lainsäädäntömme, esim. vuonna 1999 voimaan tullut kotouttamislaki, lisäksi Kansainvälinen siirtolaisjärjestö ja YK:n Kansainvälinen yleissopimus siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksista sekä Euroopan unionin vapaan liikkumisen politiikka pyrkivät säätelemään ja tukemaan maahanmuuttoa maailman hallitusten välisin sopimuksin.

 

Maahanmuuttoa ennen ja nyt — pakolaiset  ja turvapaikanhakijat

Suomeen on muuttanut Ruotsin vallan sekä Venäjän vallan ajasta lähtien ulkomaalaisia. Ensi alkuun muutto oli työperäistä (mm. ruotsalaisia, saksalaisia, ranskalaisia) ja vasta Suomen itsenäisyyden alkuaikoina vuosina 1917 - 1922 Suomeen tuli ensimmäisiä pakolaisia (tuhansia!) Venäjän vallankumouksen takia. Venäläisiä tuli Suomeen myös vuonna 1922 (tällöin n 33 500 henkilöä).

Toisen maailmansodan jälkeen maahanmuutto Suomeen oli vähäistä. Pääosin pysyvää maahanmuuttoa tapahtui avioliittojen johdosta. Ensimmäinen suuri maahanmuuttajaryhmä (182 henkilöä) oli chileläiset pakolaiset, jotka saapuivat 1970­luvulla paeten sotilasdiktaattori Pinochetin vainoja. Suurin osa heistä palasi tekaisin kotimaahansa Pinochetin hallinnon päätyttyä 1990-luvun alussa. Seuraava varsinainen järjestelmällinen maahanmuutto käynnistyi vietnamilaisten pakolaisten tuontina Suomeen 1980-luvulla. Ensimmäiset somalialaiset saapuivat Suomeen sotilasdiktaattori Siad Barren vainojen johdosta pääosin 1990-luvun alussa. Somalian kansalaisia oli Suomessa v. 2008 lopussa 4919 ja äidinkielenään somaliaa puhuvia oli 10 647 henkilöä; Euroopan suurin somaliyhteisö asuu Isossa-Britanniassa, jossa v. 2001 oli 43 500 somalia. Jugoslavian hajoamissotien vainojen aikana myös Suomeen pakeni serbejä, albaaneja ja bosnian muslimeita sekä kroaatteja vuosina 1990-1999. 2000-luvulla pakolaisia on saapunut Afganistanista ja Irakista.

Täsmennettäköön vielä, että maahanmuuttajat on yleiskäsite, jonka alakäsitteitä ovat esim. pakolainen, jolla tarkoitetaan henkilöä, jolle on myönnetty kansainvälistä suojelua kotimaansa ulkopuolella, koska hänellä on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi esim. poliittisen mielipiteen, uskonnon tai kansallisuuden vuoksi. Kiintiöpakolainen on henkilö, jonka pakolaisstatuksen YK:n pakolaisjärjestö on vahvistanut. Eduskunta päättää vuosittain pakolaiskiintiön suuruuden ja valtioneuvosto päättää kiintiön kohdentamisesta. Suomen kiintiö on ollut vuodesta 2001 lähtien 750 henkilöä/vuosi. Turvapaikanhakija puolestaan hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta ja hän voi saada oleskeluluvan vieraassa valtiossa, jos on aihetta epäillä, että hakijaa uhkaa esim. kidutus tai epäinhimillinen kohtelu.

Nykyisin tavallisimpia syitä maahanmuuttoon myös Suomessa on edelleen avioliitto. On siis syytä muistaa, että maahanmuutossa paljon julkisuutta saava pakolaisuus tai turvapaikanhaku ovat vain pieni tekijä! Vuonna 2009 Suomessa oli n. 233 000 ulkomailla syntynyttä henkilöä (n. 4% Suomen väestöstä) ja n. 155 000 ulkomaan kansalaista. Muita kuin kotimaisia kieliä puhui äidinkielenään v. 2009 n. 207 000 henkilöä.  Suurimmat ulkomaalaisryhmät olivat venäläiset, virolaiset, ruotsalaiset ja somalialaiset.Vuonna 2008 useimmat maahanmuuttajat hakivat oleskelulupaa perhesiteiden (31%), työn (30%) tai opiskelun (23%) takia.  Kotoutumiskoulutuksessa opiskeli vuonna 2009 n. 14 400 maahanmuuttajaa ja hiukan yli 2900 maahanmuuttajaa oli kotouttamiseen liittyvässä työharjoittelussa tai työelämävalmennuksessa.

 

Suomen pieni väestömäärä – huoli tulevaisuuden hyvinvoinnista

Nykyään n. 56 % Suomen väestönkasvusta on seurausta maahanmuutosta. Vuonna 2006 yli puolet maahanmuuttajista saapui Euroopan Unionin alueelta, noin 17 % Aasiasta, 11% Venäjältä ja 7 % Afrikasta. Muuttajat ovat pääosin työikäisiä ihmisiä, joista vajaat puolet, 10 000 henkilöä asettui asumaan Uudenmaan maakuntaan. Maahanmuuttajataustaisia oppilaita ja opiskelijoita on suomalaisissa kouluissa ja oppilaitoksissa n. 35 000 henkilöä. Vuonna 2007 vieraskielisiä oli 4,2% kaikista peruskoulun jälkeisen, tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoista.

Työttömyysasteen ohella kansantaloudessa seurataan väestön huoltosuhdetta eli huoltajien ja huollettavien määrän suhdetta. Esim. vuonna 2020 ja 2030 suhde on ennusteiden mukaan EU-alueella heikoin. Huoltosuhde heikkenee Suomessa ensimmäisenä, koska Suomen eläkkeelle jäävät suuret ikäluokat ovat poikkeuksellisen suuria ja syntyivät heti sodan jälkeen. Maahanmuuttopoliittisessa keskustelussa Suomen mahdollista huoltosuhteen heikkeneminen asetetaan perusteeksi maahanmuuton kannustamiseksi. On selvää, että maahanmuuttajien määrän kasvu asettaa kunnille uusia haasteita. Kunnan palveluissa on huomioitava myös maahanmuuttajien tarpeet ja lisäksi on edistettävä eri väestöryhmien hyviä suhteita ja tuettava monikulttuurisuutta paikallistasolla. Vieraiden ja erilaisten kulttuureiden nykyistä parempi ymmärtäminen on välttämätöntä globaalissa kilpailussa. Valtion ja kuntien sujuva yhteistyö maahanmuuttopolitiikan ohjauksessa ja toteuttamisessa on äärimmäisen tärkeää.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Suomessa on tällä hetkellä n. 20 000 maahanmuuttanutta, jotka etsivät työtä (ja ihan vain vertailun vuoksi kerrottakoon, että maailmanlaajuisesti työttömiä on yli 1 mrd ihmistä!. Asiantuntijoiden mukaan suomen kielen taidon puute on keskeinen tekijä koulutuksen ulkopuolelle jäämiseen, opiskelun epäonnistumiseen sekä työllistymisvaikeuksiin. Auttava suomen kielen taito on työelämässä välttämätön. Esimerkiksi hoitoalalla maahanmuuttajien työllistyminen pysähtyy työnantajien mukaan useimmiten puutteelliseen kielitaitoon. Tehyn selvityksen mukaan riittämätön kielen hallinta koetaan vakavana uhkana potilasturvallisuudelle. Tosin yleisesti ollaan myös sitä mieltä, että työnantajat saattavat olla ennakkoluuloisia maahanmuuttajia kohtaan ja asettavat usein heille kohtuuttomat kielitaitovaatimukset.

Yksi työnsaannin este on myös oman maan opiskelutodistuksen mahdollinen kelpaamattomuus Suomessa. Yksityisen puolen työnantaja tosin saa itse arvioida kelpaako ulkomainen opiskelutodistus, mutta julkisella puolella opiskelutodistuksen kelpoisuus selvitetään opetushallituksesta. Monen maahanmuuttajan ammattitodistus on Suomessa riittämätön, joten ammattilaisia on työttömänä.

Etnisistä ryhmistä somalinkielisten työttömyys oli Tilastokeskuksen vuoden 2008 tilaston mukaan 43,3 %. Työvoiman ulkopuolella, kuten kotiäiteinä ja varusmiehinä, aikuisia somaleja on vielä enemmän kuin työttöminä. Työllisyysaste oli vain 29,8 %. Ensimmäisessä aallossa vuosina 1989-1993 Suomeen tulleiden työikäisten somalien työllisyysaste oli vuonna 2007 58%, jolloin koko väestön työllisyysaste oli 69,9%! Somalien kohdalla työllistyminen on sitä todennäköisempää mitä kauemmin maassa on ollut.

Suomessa toimii n 250 000 yritystä ja lehtitietojen mukaan n. 6 000 (2,5%) on kansalaisuudeltaan ulkomaalaisten omistuksessa. Maahanmuuttajien perustamat yritykset työllistävät 1,2% kaikkien Suomessa toimivien yritysten kokonaisliikevaihdosta ja puolella niistä on palkansaajia. Maahanmuuttajien yritykset vastaavat 1,5% kaikkien yritysten kokonaisliikevaihdosta. Suurimmat maahanmuuttajien yritysten toimialat ovat kauppa, kiinteistö- ja liike-elämän palvelut sekä majoitus- ja ravitsemisala. Pääosa yritysten perustajista on Suomen lähialueilta ja muualta Euroopasta (n 30%) ja Aasiasta (n.25%). 

 

Oikeus sosiaaliturvaan

Maahanmuuttajalla on pääsääntöisesti oikeus asumisperusteiseen sosiaaliturvaan Suomessa maahan tulosta alkaen. Suomeen pelkästään opiskelutarkoitukseen tulevat eivät pääsääntöisesti ole oikeutettuja Kelan hoitamaan sosiaaliturvaan eivätkä kunnalliseen toimeentulotukeen. Jokainen Suomeen pysyvässä tarkoituksessa muuttava henkilö on jonkin kunnan asukas. Kaikilla kuntalaisilla on samat oikeudet !

Maahanmuuttajilla on siis pääsääntöisesti oikeus hakea sosiaaliturvaan kuuluvia etuuksia kuin muillakin maassa asuvilla henkilöillä: lapsilisä, äitiysavustus, sairauspäiväraha, vanhempainpäiväraha, sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvaukset, työttömyyspäiväraha/työmarkkinatuki/koulutustuki, lapsen hoitotuki, vammaistuki,erityishoitoraha, Kelan järjestämä kuntoutus ja kuntoutusraha, kansaneläke ja perhe-eläke, eläkkeensaajan asumistuki ja yleinen asumistuki, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki, sekä koulumatkatuki.

Maahanmuuttajalla, jolla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan, on velvollisuus osallistua kotoutumissuunnitelmansa laatimiseen sekä suunnitelmassa sovittuihin palveluihin ja toimenpiteisiin. Kotoutumistuki on maahanmuuttajalle kotoutumissuunnitelman aikaisen toimeentulon turvaava tuki, joka muodostuu työmarkkinatuesta ja toimeentulotuesta. Kotouttamistuki myönnetään toimeentulotukena, kun maahanmuuttajalle on vahvistettu kotoutumissuunnitelma, jos hän ei voi saada kotoumistukea työmarkkinatukena ja on toimeentulotuen tarpeessa. Toimeentulotukea voidaan myös myöntää kotoutumistukena maksettavan työmarkkinatuen täydennyksenä, jos asiakas on tuen tarpeessa. Perustoimeentulotuen ja täydentävän toimeentulotuen lisäksi sosiaalitoimi voi myöntää ehkäisevää toimeentulotukea asiakkaalle, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi.

 

Toimeentulotuki

Toimeentulotukeen liittyvän työn toteuttamiseen liittyviä keskeisimpiä lakeja ovat toimeentulolaki, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sekä hallintolaki.

Toimeentulotuki on etuus, jolla taataan jokaisen oikeudeksi säädetty, perustuslain 19 pykälän 1 momentissa tarkoitettu, välttämätön toimeentulo. Toimeentulotukeen kuuluvat perustoimeentulotuki, täydentävä toimeentulotuki sekä ehkäisevä toimeentulotuki. Perustoimeentulotuki, jonka suuruutta voidaan eräissä tapauksissa alentaa 20-40%, rakentuu perusosasta (417,45e/kk yksinasuva ja yksinhuoltaja), johon kuuluvat ravintomenot,vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, televisioluvasta, harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot, vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot sekä puhelimen ja internetin käyttö.

Toimeentulotuen perusosaan kuuluvat myös mm. vuokra tai vastike, vesimaksu, lämmityskulut, taloussähkölaskut, kotivakuutusmaksu, työmatkakulut, silmälasit ja hammasproteesit ja vähäistä suuremmat terveydenhuollon menot. Täydentävään toimeentulotukeen sisältyvät ns. erityismenot, joita ovat henkilön tai perheen erityisistä olosuhteista aiheutuvat menot esim. lasten päivähoitomenot, muuttokulut, perhejuhlat,hautauskustannukset, lasten luonapitokulut,lasten vaunut ja rattaat, opiskelusta aiheutuvat kustannukset (työvaatteet ja oppikirjat), kansalaisuushakemus ja muut kuin perusosaan kuuluvina tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot. Ehkäisevä toimeentulotuki on tarkoitettu henkilön ja perheen sosiaalisen turvallisuuden ja toimintakyvyn edistämiseksi. Tuki on riippumaton siitä, onko henkilö tai perhe oikeutettu toimeentulotukeen.

Vertailun vuoksi esim. Britanniassa sosiaaliturva on etuuksiltaan melko samantyyppinen ja euromääriltään melko samantasoinen kuin esim. Suomessa, joten sellaisetkin maahanmuuton vastustajat Suomessa, jotka lietsovat maahanmuuttovastaisuutta erityisesti Suomen hyvien sosiaalitukien perusteella, voisivat koettaa ymmärtää, että muuallakin on toimiva sosiaalietuusjärjestelmä, jolla pyritään turvaamaan marginaalistenkin ryhmien toimeentulo. Tässä esimerkkinä muutamia etuuksia Britannian sosiaaliturvasta:

Job Seeker's Allowance (suom. työmarkkinatuki/työttömyyskorvaus), Income Support (suom.toimeentulotuki), Housing Benefit (suom.asumistuki), Council Tax Benefit (suom.kunnallisveron ansiotulovähennys), Attendance Allowance (suom. eläkkeensaajan hoitotuki), Disability Living allowance(suom.vammaistuki), Child Benefits(suom.lapsilisä), Carer Benefits(suom.hoitajan/omaishoitajan tuki), Community Care Grants (suom.toimeentulotuen osa, henkilökohtaisiin tarvikkeisiin kuten huonekaluihin, kodin tavaroihin, vaatteisiin ja matkakuluihin), Budgeting Loans (suom.korottomia lainoja), Crisis Loans(suom.korottomia lainoja), Sure Start Maternity Grants (suom.äitiysavustus vauvan tarvikkeisiin), Funeral Payments (suom.hautauskuluavustus järjestäjälle), Cold Weather Payments (suom.kylmän sään avustus, joka maksetaan, jos sää talvella pakkasen puolella yhtäjaksoisesti yli viikon), Pensions (suom.eläkkeet) ja Winter Fuel Payments(suom.talvilämmitykseen; maksetaan automaattisesti aina kaikille yli 60-vuotiaille).

 

Keskustelu maahanmuutosta Suomessa -  luuloja, pelkoja ja asenteita

On selvää, että maahanmuuttajat ja heidän tapansa ja  erilaiset kulttuurinsa saattavat tuntua uhkaavilta pitkään Euroopan laitamilla eristyksissä eläneistä suomalaisista. Pelkoa vierasta ja uutta kohtaan ilmaistaan monin eri keinoin sanomalehdissä ja televisiossa, kadulla,ravintoloissa, julkisissa kulkuvälineissä, työpaikoilla, virastoissa ja kouluissa – uhkaillen, vähätellen, rasistisin keinoin tai jopa väkivallalla. Julkisessa keskustelussa valitetaan usein maahanmuuttajien saamista sosiaalietuuksista, joita pidetään vain ”suomalaisille” kuuluvina etuoikeuksina.

Olisi kuitenkin  hyvä muistaa, että sosiaalietuudethan perustuvat eduskuntamme säätämiin lakeihin, jotka valmistuvat hyvin pitkälle kansallisen ja eurooppalaisen virkamies- ja lainsäädäntöyhteistyöhön perustuen, joiden taustalla on asiantuntijoiden ja tutkijoiden selvityksiä, tutkimuksia ja lausuntoja sekä erilaisten järjestöjen ja yhteisöjen mietintöjä. Kaikilla Suomessa asuvilla on oikeus hakea toimeentulotukea! Yhdenvertaisuus on perusoikeus ja oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa kaikilla ihmisillä tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautumiseen, työntekoon ja erilaisten palveluiden saamiseen. Suomi on itsenäistymisestään asti asettanut tavoitteekseen olla sivistys- ja hyvinvointivaltio, jossa heikoimpienkin kansalaisten toimeentulo turvataan yhteisvastuullisesti. Muistutan vielä, että maahanmuuttokeskustelussa pakolaisten osuus on todella marginaalinen ja lähtökohtaisesti Suomeen tulevat maahanmuuttajat tulevat etsimään työtä.

Suomessa, kuten muissakin Pohjoismaissa, on myös keskusteltu maahanmuuton helpottamisesta perustellen sitä inhimillisillä syillä sekä Suomen kansantalouden kestokyvyn ylläpitämisellä. Kolikon toisena puolena on kuitenkin se, että koulutetun työvoiman saatavuus tuottaa ongelmia, vaikka EU:n ulkopuolella asuu ihmisiä, jotka olisivat halukkaita tulemaan tänne töihin. Monilla koulutetun työvoiman  aloilla ei ole kuitenkaan kysyntää Suomessakaan, useita kymmeniä tuhansia työttömiä tohtoreita! Totta on myös se, että maahanmuuttajien rahalähetykset ovat monessa kehitysmaassa merkittävä, virallista kehitysapuakin suurempi , tulonlähde. Lähtömaiden kannalta ammattitaitoisen työvoiman lähtö on myös ongelma – lähtömaat menettävät parasta työvoimaansa. Toisaalta jotkut ovat sitä mieltä, että maahanmuuttajista on tulossa työmarkkinoiden kurjalistoa, joiden avulla murretaan mm. palkkausta ja työlainsäädäntöä.

 

Vanhasen-Kiviniemen hallitus esittää muutoksia kotoutumislakiin

Hallitus on esittänyt syksyllä 2010, että maahanmuuttajien kotoutumislaki, joka tuli siis Suomessa voimaan 1999,  koskisi jatkossa kaikkia maahanmuuttajia. Esityksessä todetaan myös, että kaikkien maahanmuuttajien tulisi saada perustietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja ohjausta palveluista rekisteröidessään oleskeluoikeutensa tai saadessaan oleskeluluvan. Perustietoa jaettaisiin painettuna materiaalina sekä sähköisen verkkopalvelun kautta.  (Monet maahanmuuttajat saavat kylläkin jo nyt perustietoa suomalaisesta yhteiskunnasta mm. työvoimahallinnon maahanmuuttajille suunnatuilta internet-sivuilta sekä Kelasta ja kuntien ja kaupunkien sosiaalipalveluista). Esityksen mukaisesti turvapaikanhakijoiden vastaanotosta säädettäisiin jatkossa omassa laissaan, josta hallitukselta on odotettavissa esitys myöhemmin.

Hallitus esittää lisäksi, että maahanmuuttajat ohjattaisiin alkukartoitukseen, jonka tavoitteena on selvittää maahanmuuttajan yksilölliset tarpeet kotoutumiskoulutukseen ja muuhun koulutukseen tai ohjata suoraan työelämään. Alkukartoitukseen olisivat oikeutettuja työttömät maahanmuuttajat sekä toimeentulotuen maahanmuuttaja­asiakkaat. Myös muut voivat hakeutua alkukartoitukseen. Huomautettakoon, että nykyisessä laissa ei ole alkukartoitusta lainkaan. Esityksen mukaisesti alkukartoituksen perusteella viranomainen arvioisi, tarvitseeko maahanmuuttaja varsinaista kotoutumissuunnitelmaa, joka sisältäisi suunnitelman kotoutumiskoulutuksesta ja muusta tarvittavasta tuesta työllistymisen edistämiseksi. Kotoutumissuunnitelmaan olisi oikeus kaikilla niillä maahanmuuttajilla, joiden katsottaisiin sitä tarvitsevan alkukartoituksen perusteella.

Asiantuntijoiden näkemyksen mukaan hallituksen esityksen mukainen kotoutumislain toteutuminen lisäisi kotoutumissuunnitelman piirissä olevien maahanmuuttajien määrää, sillä nyt kotoutumissuunnitelmaan ovat oikeutettuja vain työttömät ja toimeentulotukea saavat maahanmuuttajat. Esityksen tavoitteena on, että maahanmuuttajat ohjataan nykyistä nopeammin kotoutumiskoulutukseen, joka sisältäisi kieliopintoja (suomi/ruotsi) ja yhteiskunnallista tietoa Suomesta.

Nähtäväksi jää, miten hallituksen esityksen mukaisen kotouttamislain toimeenpano toteutuu käytännössä. Toivottavasti alkukartoituksesta ei tule eräänlaista ”alkukarsintaa”, jossa maahanmuuttajat luokitellaan kyllä tai ei -potentiaalisiin tulijoihin. Uskoisin, että useimmat maahanmuuttajat tarvitsevat edelleenkin ainakin suomen tai ruotsin kielen opintoja sekä tukea ja apua työllistyäkseen Suomessa.