Kansan Ääni: vuodesta 2002

KANSAN ÄÄNEN uusi verkkolehti ilmestynyt, osoite:

www.kansanaani.org

______________________

Kansan Ääni on vasemmistolainen mielipidelehti
työn, toimeentulon, rauhan ja kansanvallan puolesta. Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa.

_______________________

Kansan Äänen tilaukset:


E-mail:
tilaukset.kansanaani@
gmail.com

Tilatessasi ilmoita nimesi, lähiosoitteesi sekä postinumero- ja toimipaikka.

Vuosikerta 20 euroa.

Tilauksen maksu:
Saaja: EU:n vastainen Kansanrintama ry.
Tilinumero:FI0855411420027966

_______________________

Julkaisijajärjestöt:

EU:n Vastainen Kansanrintama ry.

Kommunistien Liitto ry.


Suomen Työväenpuolue rp.


Antti Siika-aho ja Reijo Katajaranta Kansan Äänessä 4/2010:

Porvarihallituksen vaalibudjetti lyö pienituloisia

Kesän tärkeimpiä poliittisia tapahtumia on ollut valtion tulevan vuoden budjetin valmistelu. Tällä kertaa  isompaa vääntöä ei nähty, vaan tuoreen pääministerin Mari Kiviniemen hallitus rustasi talousarvioesityksen parissa päivässä. Pikaisesti kasatun näköinen budjetista tulikin, sillä sen selkeä tarkoitus on vain palvella hallituspuolueita tulevissa vaaleissa ja maksattaa politiikkaansa pienituloisilla.

Leikkaukset antavat odottaa itseään

Hallitus löi lukkoon talousarvioesityksensä  budjettiriihessä 19. elokuuta. Tästä budjettiesitys lähtee heti syyskuun alussa eduskunnan käsittelyyn ja lopullinen budjetti valmistuu joskus ennen joulua. Nimenomaan leikkausten välttämistä korostaakseen hallitus on esittänyt voimakkaasti alijäämäistä budjettia. Budjettiesitys on kooltaan 50,3 miljardia euroa – tästä kuitenkin 8,3 miljardia täytetään valtion lainanotolla.  Valtion velkaantumisesta varoitellaan, koska se nousee jo 85 miljardiin euroon.  Jo tämä antaa aiheen otaksua, että kovat leikkaukset ovat mahdollisia vaalien jälkeen.

Budjettiriihen jälkeisessä tiedotustilaisuudessaan pääministeri Kiviniemi kehui ensi vuoden talousarvioesityksen olevan ”sosiaalinen budjetti”. Tätä hän perusteli mm. lapsilisien indeksiin sitomisella ja takuueläkkeiden näennäisnostolla. Puheet sosiaalisesta budjetista ovat kuitenkin ristiriidassa kokonaisuuden kannalta, sillä hallitus unohti juuri ne ryhmät, jotka tukea eniten olisivat tarvinneet. 

Kela-maksun poisto kotitalouksien maksettavaksi

Budjettiesityksen ehkä suurin silmänkääntötemppu tulevia vaaleja ajatellen on työnantajien Kela-maksuista luopuminen;  hallitushan poisti ne 2009 sosialidemokraattien myötävaikutuksella, jonka  seurauksena valtion tuloihin syntyi  830 miljoonan euron lovi.

Nyt tuota vajetta yritetään tasata mm. energiaveroja nostamalla. Niitä aiotaan kerätä 700 miljoonaa aikaisempaa enemmän.

Bussifirmojen edustajat tyrmäsivät diesel-veron nostamisen, koska se merkitsisi bussilinjojen lakkauttamisia jopa 10 %:lla. Tästä syystä hallitus veti dieselveron noston bussiliikenteen osalta takaisin. Energiaveroja joka tapauksessa nostetaan tuolla 700 miljoonalla eurolla ja maakaasuverojen nosto kaatuu kaukolämmöllä toimivien taloyhtiöiden niskaan. Lämmityskustannukset nousevat ainakin parikymmentä prosenttia.  Sähköllä lämmityksensä järjestävät talot joutuvat tosi pahaan tilanteeseen,  sillä niiden lämmityskustannukset nousevat melkein puolella.

Kohti degressiivistä verotusta

Verotusasiat ovat tulevan budjetin keskiössä. Progressiivisesta verotuksesta on pitkälti luovuttu, kun verotus on entistä enemmän siirtynyt kunnallisverotukseen, kiinteistöveroihin, arvonlisäveroihin ja valmisteveroihin. Voidaan puhua jopa siirtymisestä degressiiviseen verotukseen, kun ainoa progressiivinen vero, valtionvero, muodostaa yhä pienemmän osan kaikista veroista, yksi arvio oli, että sen osuus kaikista veroista on vain 10%.  Tällaista lupailee myös alivaltiosihteeri Martti Huhtamäen työryhmän selvitys, jonka väliraportti julkaistiin heinäkuun puolivälissä, mutta joka kokonaisuudessaan valmistunee joskus vuoden lopulla. Ainakin väliraportissa korostuu pyrkimys tasaveroon, joka käytännössä merkitsee pienituloisten verotaakan kiristymistä.

Näennäistä tukea ratahankkeeseen

Ilman pieniä nahisteluja hätäistä vaalibudjettia ei saatu aikaan. Kiistoja budjettiriihessä herättivät muun muassa Itämeren suojeluun ja Seinjoki-Oulu – rataosuuden parantamiseen tarvittava rahoitus. Itämeren suojelurahoista päästiin lopulta sopuun ja rataosuuksien

perusparannukseenkin lohkesi ensi vuodelle 40 miljoonaa alun perin esitetyn 5 miljoonan sijasta. Myös Haminan ohikulkutien rakentaminen aloitetaan, vaikka Vihreät esittivät sen poistamista Seinäjoki – Oulu rataosuuden rahoituksen turvaamiseksi. Ratahankkeisiin ensi vuodelle ehdotetut varat voidaan selkeästi nähdä erityisesti päähallituspuolue Keskustan kikkana kerätä pisteitä vaaleihin. Radan kokonaisparannus vaatisi ainakin 350 miljoonan euron rahoitusta vuosiksi eteenpäin eikä pääministeri Kiviniemen runnaama näennäinen rahoitus kokonaisuutta muuta. Pelkona onkin, ettei isoja varoja rataparannuksiin enää vaalien jälkeen heru.

Opintotukia ei vieläkään indeksiin

Opiskelijoita hallitus ei vaivautunut miellyttämään. Porvarihallitus päätti edelleen olla sitomatta opintotukia indeksiin ja  jättää heidät elämään kiinteillä tuilla. Valtionvarainministeri Kataisen päätä ei kääntänyt edes budjettiriihen aikana säätytalolle rynnänneet parikymmentä opiskelijaa, jotka muistuttivat porvaripuolueiden aiemmista lupauksista sitoa tuet indeksiin. Hallituksen ehdotusta opiskelijoiden henkilökohtaisen ateriatuen nostamisesta kymmenellä sentillä opiskelijajärjestöt pitävät lähinnä huonona vitsinä.

Opintotukien jättäminen pois indeksiin sidotuista tuista venyttää entisestään valmistumisaikoja. Opiskelijat joutuvat jatkossakin elättämään itsensä esimerkiksi osa-aikatöillä, jonka vuoksi opiskeluajat kasvavat huomattavasti. Tämä on ristiriidassa hallituksen linjausten kanssa opiskelijoiden entistä nopeammista valmistumisajoista ja pidemmistä työurista.

Hallitus sulkee silmänsä työttömyydeltä

Riihessään hallitus päätti leikata työllisyysvaroja yli 60 miljoonalla eurolla ensi vuonna.  Kuluvana vuonna työllisyyden tukemiseen on käytetty vajaat 590 miljoonaa euroa ja nyt tämä summa on siis putoamassa 530 miljoonaan euroon.  Päätös on saanut kansalaiset ja erityisesti suurimmat ammattiliitot raivoihinsa, sillä työttömyyden hipoessa 300 000:tta heikennykset kohdistuvat erityisesti nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin. Nimenomaan nuorisotyöttömyyden hoitoon ei tunnu hallituksella olevan haluja puuttua.

Lisähuolia työväestölle ovat tuoneet Kiviniemen taannoiset lupaukset, ettei mahdollisesti hallituksessa istuva Keskusta aio kajota työeläkkeisiin ensi vaalikaudella. Ylipäätänsä puheet niiden leikkauksista riittävät nostamaan spekulaatioita, onko Keskustan tai Kokoomuksen tavoitteena yleisestikin ottaen ryhtyä joskus tulevaisuudessa supistamaan työeläkkeitä.